Säpe 3 Metropolia AMK:ssa Arabianrannassa 8.-9.2.2019

Teksti: Marja, Sari, Heini ja Laura

Kahden päivän iltapäivätapaamisissa oli voimakkaasti läsnä pelillisyys

Numeeriset tai kuvalliset tarinan kerrontaan ja säveltämiseen innostavat nopat ja erilaiset musiikin elementteihin liittyvät kortit (sävel, intervalli, rytmikuvio, dynamiikka, muoto) antoivat mahdollisuuden sattumanvaraisiin sävellyksiin nopan pisteluvun sanellessa sävellyksen etenemisen tai sattumanvaraisen heiton valitessa tarinakuvanopat.

Tarinakuvanopat
Tarinakuvanopat

Heini piti meille työpajan, jossa eri värisissä korteissa oli eri musiikin elementteihin liittyvät mahdollisuudet, joita voi sävellyksessä käyttää. Nopan pisteluku määritteli, kuinka monta kertaa ko. elementti oli sävellyksessä mukana.

Musiikkikortit
Musiikkikortit säveltämisen välineinä

Heini esitteli myös Kanteleklubin säveltämisprojektia. Projektin kappale kulkee työnimellä Yksinäisyyden vallassa ja sen on tehnyt Kauniaisten musiikkiopiston Kanteleklubin 7-8-vuotiaat oppilaat. Kävimme läpi sävellysprosessia ja sen eri vaiheita. Maaliskuussa Kanteleklubi-ryhmälle on varattu studioaika oman sävellyksen nauhoittamiseen Mökkitie-studiolta. Apuna toimii tuottaja Mika Laakkonen, joka tuottaa Sonylle ja Warnerille kotimaisia artisteja.
Lauran työpajan 5-kielisen kanteleen sävellysprosessissa lähdimme liikkeelle kuvanopista, jotka antoivat taustahenkilöt tarinalle. Nopan henkilölle/oliolle tehtiin ääni ja äänelle notaatio. Tarinaa rakennettiin lause kerrallaan. Yksi A4 kerrallaan notaatioprosessi syveni, ja viimeiseen A4:n tuli kanteleen viisi kieltä, johon aiemmissa tarina- ja sävellyspohjissa ollut prosessi koottiin. Lauran ammattikorkeakoulun lopputyö on saatavissa sähköisenä Theseuksesta (Histoires – musiikkia sanoina ja kuvina).

Lauran sävellysprojektissa on neljä ryhmää innokkaita säveltäjiä (4-17v.) sekä piano-oppilaita, joista kolme innostui Säpe-seminaarin ideoiden myötä saman tien lempirunojensa säveltämisestä musiikiksi. Laura on yhteisömuusikkona myös miettinyt säveltämisen mahdollisuutta kertoa elämäntarinaa saattohoidossa.

kanteleprosessin eteneminen
Kanteleprosessin eteneminen

kanteleprosessi

Teija kertoi yläkoulun valinnaisen kurssin aikana syntyneestä sävellyksestä, joka lähti liikkeelle runosta. Aluksi oppilaat valitsivat runokirjoista runoja. Melodian kehittelyssä pohdittiin, etteivät isot hypyt ole helppoja. Lauluun tuli intro, A ja B-osat, chorus ja outro. Hienolta kuulosti!
Seija kertoi haitari-improvisoinnista ja oman soolon keksimisprosessin etenemisestä kansalaisopistokontekstissa. Oli hienoa nähdä ja kuulla videolta oppilaan prosessista sekä onnistumisesta!

harmonikkaimprovisointi
Harmonikkaimproa

Marja esitteli Herkkien korvien tehtävämateriaalia. Sävelsimme ääniketjun omalla äänellä kaverin näyttäessä reittiä graafisesta notaatiosta. Oulun yliopiston musiikkikasvatuksen opiskelijat ovat soveltaneet materiaalia pedagogisessa opintojaksossaan ja teimme myös samalla idealla toteutetun soittopolun. Opiskelijat kirjoittavat harjoituksestaan seuraavaa:

”Valitsimme Herkkien korvien tehtäväkorteista sivun 20/32 tehtävän, jossa seurataan hyräilyviivaa. Tehtävän toteutuksessa aiomme kuitenkin käyttää soittimia hyräilyn sijaan. Tämä laskee kynnystä improvisoida ja heittäytyä tehtävään.
Aluksi jokainen saa soittimen, jonka äänimaailman tutustua. Soittimeksi valitaan ehkä itselle uusi/tuntematon soitin, johon on nyt mahdollisuus tutustua. Hetken tunnustelun jälkeen avaamme hyräilypolun näkyviin ja soitamme yhdessä improvisoiden polun mukaan (joku opettajista osoittaa dokumenttikameran / tietokoneen avulla missä mennään).
Tämän jälkeen jaamme soittimet pieniin ryhmiin ja polun ryhmien lukumäärän mukaan paloihin. Annamme ryhmille tehtäväksi luoda polun pätkästä pienen äänikuvan keskenään. Lopuksi soitamme hyräilypolkua edestakaisin nauttien luomastamme ja kuuntelemalla muitakin tarkasti. ”

Hyräilypolku
Hyräilypolku
Soittopolku
Soittopolku

Lopuksi Säpe-seminaarissa esiintyneen virolaisen laulukvartetin innoittamana improvisoimme myös piirissä muutamalla äänteellä, mm. k-p-t-r-s hyödyntäen eri dynamiikkoja. Kokeilimme saman myös selkä piiriin päin, jotta voimme aistia teoksen muodon ja loppumisen toistemme herkällä kuuntelulla.
Pohdimme myös projektiesittelyjen myötä arviointia osana käytännön oppimisprosesseja.

 

Lähteet ja kuvatiedot:
Herkkien korvien tehtäväkortit https://helda.helsinki.fi/search?rpp=20&sort_by=0&order=DESC&query=herkkien+korvien+teht%C3%A4v%C3%A4kortit&scope=Entire+archive

Laukkarinen, Laura. 2016. Histoires…: musiikkia sanoina ja kuvina. Saatavana https://www.theseus.fi/handle/10024/110695. Viitattu 23.2.2019.

Noppakuva: https://www.google.fi/search?q=tarinanopat&tbm=isch&source=iu&ictx=1&fir=31- kRKF47Zi52QNn1Xs7_W_MM5CQIWYg&sa=X&ved=2ahUKEwjqm_yM-rXgAhUoyaYKHSXMAcEQ9QEwA3oECAYQBA#imgrc=Th_XvUK8ryp1NM:&spf=1549966220820

Oulun yliopisto. 2017. Musiikkikasvatuksen teoriat ja käytännöt. Opiskelijoiden
Loviisa Minkkinen, Liisa Marjanen, Kristian Heberg demomateriaali.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *